Anne Knasterin Blogi Tärkeintä On Ihminen

Työllisyydestä ja työttömyydestä

 

Vain työtä tekemällä tästä suosta selvitään kuiville

Suomessa on työttömiä ihmisiä 8,2 % ja työllisyysasteemme on 68,6%.  Lukuina nämä prosentit tarkoittavat  tilastokeskuksen lokakuun laskelmien mukaan n. 250 000 työtöntä. Erityisesti tilanne on huono korkeasti koulutetuilla nuorilla. Ensimmäisen ”oikean työpaikan” saanti on todella kiven alla. Työllistyminen nykyaikana on yhä vaikeampaa, joten valtion on pistettävä kaikki energia tämän tilanteen korjaamiseen.

Tästä on tänään keskusteltu keskeisten poliitikkojen johdolla ja hallitus on pyytänyt ministeriöiltä myös pikaisia avauksia asiaan. Korjaussarjat ovat erilaisia riippuen tilanteesta. Ohessa omia ajatuksiani.

 

Työttömyysaste ja työttömyysasteen trendi 2004/09–2014/09, 15–74-vuotiaat

Työttömyysaste ja työttömyysasteen trendi 2004/09–2014/09, 15–74-vuotiaat

Lähde:Tilastokeskus

Kaiken korjaamisen lähtökohtana pitää olla kansallinen pitkäntähtäimen ohjelma, joka on hallituksista riippumaton. Lähtökohdiksi on otettava ratkaisut koulutukseen ja sen uudistamiseen (myös yliopistot), itsensä työllistämisen esteiden poistamiseen, yritysten toimintaedellytyksien parantamiseen sekä ”tempputyöllistämisen” mahdollisuuksien tutkimiseen, jotta ihmiset saadaan pois työttömyyskortistoista.

Pitkän aikavälin tuloksia saadaan koulutuksen uudistamisohjelmalla. Näillä tarkoitan mm. toisen asteen koulutuksen painopisteiden uudelleen määrittämisellä, joka tukee yhä enemmän itsensä työllistämistä ja sen mahdollisuuksien parantamista.  Ohjelman osa olisi myös kouluverkon kehittäminen yritystarpeita silmälläpitäen; koulutuksen panostus aloille, joissa positiivisimmat näkymät tulevaisuudessa.

Peruskoulun uudistamisen yksi keskeisimmistä asioista olisi, että se opettaisi oppilaat innovatiivisiksi. Oppilaat oppisivat yhdessä ratkaisemaan ongelmia ja sitten lisäisivät ryhmässä työskentelyn taitoja heti nuoressa iässä. Nykyaikaiset työvälineet olisi oltava kaikkien saatavilla ja uusia aineita tulisi lisätä koulutustarjontaa, kuten vaikkapa ohjelmien koodausta. Koulutuksen tulisi perustua haluun tulla kouluun, itsensä ilmaisuun sekä yhdessä oppimiseen. Kenenkään ei pitäisi lopettaa koulua ilman, että seuraavaa vaihe on tiedossa. Kaikkein varmimmin syrjäytyvät nuoret, jotka jäävät ilman opiskelu- tai työpaikkaa ysi - tai kymppiluokan jälkeen. 

Yliopistot uudistaisin siten, että maisterikoulutukseen ei ole mahdollista päästä, ellei ole kahden vuoden työkokemusta. Tämä taasen vaatisi syvää yhteistyötä yritysmaailman kanssa, joka myös parantaisi korkeakoulutettujen työllistymistä. Tämän lisäksi yliopistoihin pyrkiminen tulisi poistaa tietyin poikkeuksien, jotta opinnot saadaan alkamaan mahdollisimman pian lukion jälkeen. Kannatan myös porkkanoita, joilla opiskelijat saadaan nopeuttamaan opiskelutahtia. Porkkanoilla saavutetaan enemmän kuin pakolla ja uhkailulla.

Itsensä työllistämismahdollisuuksia parannettava

Lyhyellä tähtäimellä voidaan vaikuttaa paljon omiin työllistämismahdollisuuksiin. Yrityksen perustajan suurin murhe alussa on raha. Tekesin, Finnveran ja muiden valtion ”rahan lainaajien” pitäisi panna yhä enemmän voimavarojaan pienten ja keskisuurten yritysten auttamiseen yrityksen perustamisvaiheessa. Hyväkin idea vaatii kassavirtaa, joka on positiivinen. Yrityksen alussa on vain niin, että rahaa menee enemmän kuin tulee kassaan. Tähän tarvitaan väliaikaista rahoitusta. Tämän lisäksi valtio ja kunnat voivat myöntää verohelpotuksia yrittäjälle siten, että ensimmäisenä kahtena vuotena yrittäjän ei tarvitse maksaa arvonlisäveroa. Rahaa valtiolla löytyy, sillä jos henkilö ei itseään työllistä, joutuu valtio maksamaan hänelle työttömyysrahaa joka tapauksessa. Kolmas asia johon on pureuduttava voimakkaasti, ei ainoastaan tässä aihepiirissä, on turhan byrokratian poistaminen, joka on yksi keskeisimmistä itsensä työllistämisen esteistä.

Yritysten toimintaedellytysten parantaminen

Yritysten toimintaedellytysten parantaminen on keskeistä, kun halutaan lisätä työllisyyttä. Siksi siitä on puolueesta riippumatta oltava yhteinen linja. Toimintaedellytyksiä voidaan parantaa teollisuuden alasta riippuen hiukan eri tavoin. Joillekin yrityksille tärkeää on sähkön hinta ja toisille osaavan kansainvälisen henkilöstön saanti Suomeen. Mielestäni tärkein yksittäinen tekijä kaikille on työlainsäädännön täydellinen uusiminen. Vaikeina aikoina on voitava palkata ihmisiä kohtuullisin korvauksin ja myös voitava lopettaa työsuhde helposti ilman byrokratian kiemuroita. Tämä ei tarkoita, että irtisanottu henkilö jätetään hunningolle oman onnensa nojaan, vaan sosiaaliturvan on oltava parhaan käytännön mukainen. Mallimaita on paljon, mutta ennen kuin mallia otetaan muilta, on syytä tehdä laskelmat huolella ja olla varma, että kopioimme parhaan mallin. Kuitenkin niin, että parempi on aina olla työllistetty kuin työtön!

Tempputyöllistäminen ja ihmiset ulos kortistoista

Väitän, että Suomen kansalaisten kannalta on järkevämpää työllistyä tempputyöllistämällä, kuin olla kortistossa. Tempputyöllistämisellä tarkoitan valtion tai kuntien varoilla työllistämistä. Työnantaja voi olla yritys tai julkishallinto. Kansantalouden kannalta on aina järkevämpää työllistää henkilö jopa alle minimi palkan, kuin maksaa hänelle kortistossa olosta. Kortiston asiakkaana oleminen pitemmän päälle aiheuttaa sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja, joiden korjaaminen maksaa huomattavasti enemmän, kuin jos henkilö olisi työllistetty ajoissa.

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (13 kommenttia)

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

Työttömyys vähenisi ja työllisyysaste nousisi, jos ihmiset voisivat muuttaa sinne, missä työtä on. Mutta yritäpä muuttaa Helsinkiin, jos menet matalapalkkaiselle alalle töihin. Ei onnistu.

Ei pidä syyttää työttömiä. Pitää syyttää niitä henkilöitä, jotka eivät hoida tätä asuntoasiaa kuntoon.

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

Pitäisi käyttää TEM:in tilastointia kuin tuon tilastokeskuksen, joka osaa vaan kaunistella pyöristämällä lukuja alas.

Lisäksi pitäisi ottaa huomioon myös ne tempputyöllistämiset ja kurssitukset, joita ei oteta huomioon.

Käyttäjän aknaster kuva
Anne Knaster

Mikko - en varmasti syytä työttömiä. Perheessämme on koettu ja edelleen koetaan, kuinka vaikeata on saada työtä, erityisesti kun on vastavalmistunut. Asuntopolitiikalla voidaan auttaa asiaa ja Helsinki alkaa olla jo monen saavuttamattomissa. Kehyskunnat vetävät ja myös erilaiset tavat päästä kiinni asuntoon. Asumisoikeus- ja vuokra-asuntoja tarvitaan lisää.

Topi - saattaa hyvin olla näin. Otin tuon viimeisimmän tilastokeskuksen julkaisu ja siinä on noin 50 000 ero mm kausityöttömyydestä johtuen. Eli, riippuen hiukan tilastoijasta tuo luku muuttuu. Oikeampi on siis jo yli 300 000 työtöntä.

Käyttäjän MarkkuPerttula kuva
Markku Perttula

Tuhtia tuubaa kirjoitat Knaster. Tiedätkö ollenkaan, miten pahaan jamaan Suomen työmarkkinat ovat ajautuneet? Ilmeisestikään et.

Suomessa on oikea työttömyysaste reippaasti yli 20%. Palkaton työ eli orjatyö lisääntyy tässä maassa huimaa vauhtia.

Niin kauan kuin tämmöinen toiminta sallitaan, ja sehän sallitaan kyllä; heikentää se normaalissa palkkatyössä olevien työehtoja.

Kuka hullu palkkaa normaalein työehdoin enää ihmisiä, kun ilmaista työvoimaa on saatavilla 9€ kulukorvauksella/päivä.

Näille ihmisille ei kerry normaalia eläkettä, lomia, palkkaa, ei mitään.

Oikeassa työvoimapulassa työssäolevien palkkoja ja työoloja ryhdyttäisiin välittömästi korjaamaan.

Helsinki on jo täysin saavuttamattomissa keskivertopalkansaajallekkin. Jokaisella pitäisi olla palkkataso se 3500€/kk, siis molemmilla perheessä.

Pekka Heliste

Kukeminenkin maksaa, näin vasta tutkimuksen, jonka mukaan pienipalkkaisen ei kannata kulea 20 km pidempää työmatkaa.

Rahat eivär siis riitä asuntoon Helsingissä mutta eivät kulkemiseenkaan kehyskunnista

Käyttäjän OksanenIlona kuva
Ilona Oksanen

Suomi on yksi seitsemästä EU:n jäsenvaltiosta, jossa ei ole yhtä lakisääteistä minimipalkkaa. Samaan joukkoon kuuluvat Tanska, Ruotsi, Saksa, Itävalta, Italia ja Kypros.

Palkan vähimmäistasosta on myös Suomessa säädetty lailla, vaikkei järjestelmä olekaan perinteinen minimipalkkamalli.

Lailla on säädetty, miten vähimmäispalkka muodostuu. On työehtosopimukset, joita on noudatettava, oli henkilö järjestynyt tai ei. Lisäksi on yleissitovat sopimukset, joita on noudatettava myös sellaisissa työpaikoissa, joissa työnantajakaan ei ole järjestäytynyt.

Eri asia miten näitä noudatetaan es.Helsingissä maahanmuutajat joita hyväksi käytettiin 6euron tuntipalkalla,ja 16 tunnin päivillä.Sama koskee osa-aika työntekijöitä,pätkätyöläisiä,nollatuntityöntekijöitä jne.jne.Kuten on myös unohdettu ne kahta,kolmea työtä tekevät ansiotaso jää 1500 kk.siitä huolimatta,vaikka duunia painaa aamusta iltaan.

Edelleen tulee joka päivä lisää työttömiä.Asuntoja ei rakenneta,koska as.tuki ja herrat joiden intresseihin se ei sovi.Vapaavuorihan se oli kova poika torppaamaan rakentamisen Suomessa.Sehän nyt olisi maailman loppu jos Suomessa ihmiset saisivat ostaa asuntoja kohtuuhinnalla,tai asua vuokralla kohtuu hinnalla.Täällähän koirankopin mukaisesti,koon puolesta on määritelty neliötkin 2 ihmistä 57 neliötä,1 ihminen 37 neliötä,ei muualla edes sallita moisia koirankoppeja ihmisille.

Työttömät työnhakijat, joille parhaillaan maksetaan työttömyyspäivärahaa tai työmarkkinatukea. Tämähän on tällä hetkellä ainoa ryhmä, joka otetaan huomioon virallisissa tilastoissa. Näitä on siis 330000.

Tukitoimenpiteillä sijoitetut, eli työttömät, jotka on pakotettu palkattomiksi harjoittelijoiksi tai täydennyskoulutuskursseille. Nämä eivät näy virallisissa tilastoissa, vaikka ovat kaiken järjen mukaan työttömiä, katsoo asiaa sitten miltä kantilta tahansa. Näitä on tilastojen mukaan 111000. Kun nuorisotakuu pääsee kunnolla vauhtiin, näitä tulee olemaan reilusti yli 200000.

Työttömyyseläkeläiset. Työttömyyseläkettä käytettiin aiemmin ikääntyneiden pitkäaikaistyöttömien siivoamiseksi tilastoista. Tämä eläkelaji on poistunut käytöstä ja näiden määrä vähenee koko ajan. Työttömyyseläkeläisiä on kuitenkin edelleen 11000.

Laskemalla nämä kolme em. työttömyysluokkaa yhteen, voimme laskea luvun, joka olisi tänä päivänä Suomen virallinen työttömyysaste, mikäli työttömyyden tilastointiperusteet olisivat samat kuin 1990-luvun alussa. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksesta tuli virallinen työttömyyden mittari vuonna 1997, sitä ennen Työministeriöiden työnhakijoiden määrästä puhuttiin Suomen virallisena työttömyyslukuna. Lisäksi vuonna 2001 tehtiin uudistus, jonka jälkeen tempputyöllistettyjä ja työttömyyseläkeläisiä ei enää laskettu mukaan työttömyysasteeseen. Työttömien määrä on näin laskettuna 452000 ja suppeaksi työttömyysasteeksi saadaan näin: 330000 + 111000 + 11000 / 2620000 = 17,3 %. Tyhminkin siis tajuaa, että Suomessa on nykyisin työttömiä vähintään yhtä paljon kuin 1990-luvun laman huipulla. Onkin lähinnä surullista kuulla poliitikkojen tai ekonomistien sanovan että 1990-luvun lamavuosina työttömyysongelma oli paljon pahempi kuin nyt, kun ero työttömyysluvuissa tuolloin ja nyt johtuu vain ja ainoastaan muuttuneista tilastointiperusteista. Suuri mysteeri minulle on se että ovatko nämä ihmiset oikeasti näin tyhmiä, vai esittävätkö he vain sellaista.

Lasketaan sitten vielä lavea työttömyys, johon on em. 452000 työttömän lisäksi otettu huomioon kaikki muutkin henkilöt, jotka ovat todellisuudessa työttömiä. Lavean työttömyyden laskemiseksi tulee laskelmissa ottaa huomioon myös seuraavat ryhmät:

Vajaatyöllistetyt, eli osa-aikatyöläiset, jotka haluaisivat tehdä kokopäivätyötä. Osa-aikaisten palkansaajien määrä nousi lokakuussa 324000 henkeen eli 15,4 prosenttiin kaikista palkansaajista. Kasvu on ollut nopeaa. Vielä vuonna 2009 osa-aikatyölaisiä oli Suomessa selvästi vähemmän, 283000 henkeä. Kansantalouden nettohyvinvoinnin kannalta ei ole hyvä asia, jos kokopäivätöiden määrä vähenee ja osa-aikatöiden määrä lisääntyy, sillä osa-aikatyötä tekevistä jopa 86 prosenttia ilmoittaa että heillä on taloudellisia huolia. Jos ihmiset tekevät osa-aikatyötä vastoin tahtoaan, niin on luonnollista että myös heidät tulee ottaa huomioon työttömyysastetta laskiessa. Luonteva tapa laskea vajaatyöllisyyden vaikutus kokonaistyöttömyyteen on käyttää 40 tunnin työviikkoa viitekehyksenä, ts. jos ihminen tekee 20 tuntista työviikkoa, hän muodostaa tilastoihin 0,5 työtöntä ja 10 tuntista työviikkoa tekevä ihminen muodostaa tilastoihin 0,75 työtöntä.

Palvelualojen ammattijärjestön (PAM) viimevuotiseen jäsenkyselyyn vastanneista osa-aikatyöläisistä 66 prosenttia halusi tehdä enemmän töitä kuin oli tarjolla. Näin ollen Suomessa on yhteensä 214000 vajaatyöllistettyä. Jos nämä tekevät keskimäärin puolet täysistä työtunneista, niin voimme laskea että osa-aikatyön kontribuutio kokonaistyöttömyyteen on 107000 henkeä. Näiden vakituisesti osa-aikatyötä tekevien lisäksi täytyy ottaa huomioon myös työttömät, jotka tekevät jonkun satunnaisen työkeikan joskus silloin tällöin. Esim. tuuraavat tuttavan kaupassa yhden viikonlopun kerran kolmessa kuukaudessa tai tekevät talvella kaksi päivää lumitöitä. Nykyäänhän jos työtön on kuukauden aikana työskennellyt yhdenkin työtunnin, niin häntä ei siltä kuukaudelta lasketa työttömäksi. Näistä ei tarkkoja tilastoja ole saatavilla, joten on tehtävä raaka arvio että vajaatyöllisyyden nettokontribuutio kokonaistyöttömyyteen on 130000 henkeä kuukaudessa. Nyt kun tämän vuoden alussa tuli voimaan laki, jonka mukaan työtön voi tienata 300 euroa, ilman että työttömyyskorvaus pienenee, virallinen työttömyysaste tulee todennäköisesti laskemaan monta prosenttiyksikköä. Mikäs sen mukavampaa?

Muiden eläkeratkaisujen piiriin kätketyt työttömät. Työttömyyseläke siis eläkemuotona on jo poistumassa, mutta se ei suinkaan ole ainoa eläkemuoto, jonka piiriin ikääntyneitä työttömiä on siirretty. Tällainen käytäntö on luultavasti hyvinkin yleinen, sillä pari kuukautta sitten kun työttömyysluvut julkaistiin, kaksi iäkästä työtöntä kirjoitti Ilta-Sanomien uutiskommenteissa että heidät siivottiin tilastoista eläkkeelle vastoin heidän tahtoaan. Toinen oli muistaakseni vasta 55 v. ja sanoi päässeensä sairaseläkkeelle jäätyään työttömäksi vaikka olikin täysin työkykyinen. Toinen sanoi olevansa 62 v. ja että hänet pistettiin varhennetulle vanhuuseläkkeelle viiden vuoden työttömyysputken jälkeen. Sitten hän kirjoitti olevansa edelleen työikäinen ja työkykyinen ja että työhaluja hänellä edelleen olisi ja sanoi olevansa sitä mieltä että hänen pitäisi näkyä virallisissa työttömyystilastoissa, vaikkei hän siellä näykään. Tämän ryhmän suuruudesta on kerta kaikkiaan mahdotonta löytää mitään tilastoja. Heitetään nyt arvioksi 10000

Toista tutkintoa suorittavat. Ihmiset, jotka ovat palanneet aikuisiällä koulun penkille vastoin tahtoaan pelkästään siksi että eivät ole työllistyneet aiemmalla koulutuksellaan. Tietenkään ihminen, joka on alkanut opiskelemaan toista tutkintoa varten siksi että on kyllästynyt aiempaan ammattiinsa ja haluaa vaihtaa alaa, ei ole työtön. Jos kuitenkin ajatellaan esimerkiksi Nokialta työttömäksi jäänyttä insinööriä, joka kahden vuoden työttömyyden jälkeen ei nähnyt muuta toivoa työllistymisestä kuin ruveta opiskelemaan lähihoitajaksi, ja joka lopettaisi lähihoitajaopintonsa välittömästi jos saisi insinöörin työtä, niin hän täyttää kyllä kaikki työttömän tunnusmerkit ja hänet pitäisi myös laskea työttömäksi. Arvio näiden määrästä 20000.

3 kuukauden karenssilla olevat työttömät. Suomessa langetetaan työnhakijoille vuosittain 80000 karenssia, joiden pituus on 3 kk. Tämä merkitsee sitä että koko ajan 20000 työtöntä on odottamassa karenssin umpeenkulumista. He alkavat näkyä virallisissa työttömyysluvuissa vasta silloin kun heille aletaan maksaa työttömyyspäivärahaa.

Ikuiselle karenssille potkitut työttömät. Suomessa oli vuosina 2006-12 käytössä ns. ikuinen karenssi, joka oli käytännössä työttömälle menolippu sossuluukulle loppuiäkseen. Tuona aikana Työttömyysturvalakiin oli kirjattu pykälä, jonka mukaan yksi ainoa kieltäytymiseksi katsottava teko aiheutti ikuisen karenssin. Ikuiseksi sitä voi sanoa hyvällä syyllä, koska takaisin työmarkkinatuelle pääsemiseksi kieltäytyneelle asetettiin viiden kuukauden työssäolovelvoite. Karenssin yhteydessä kuitenkin käytännössä lopetettiin kaiken työn tai koulutuksen tarjoaminen tällaiselle henkilölle. Näitä ikuisia karensseja langetettiin yhteensä 50000. Tuota lukua on hiukan laimennettava, sillä osa näistä on ehkä jopa päässyt töihinkin, osa on siirtynyt eläkkeelle, osa jopa kuollut. 30000 voisi ajatella olevan lähellä totuutta.

Ne, jotka eivät ilmoittaudu työnhakijoiksi. Jotta työtön voi näkyä tilastoissa, pitää hänen luonnollisesti ilmoittautua työnhakijaksi työvoimatoimistoon. Läheskään kaikki eivät kuitenkaan ilmoittaudu. Hiljattain julkisuudessa oli luku, jonka mukaan Suomessa on 133000 työikäistä ihmistä, jotka eivät ole työssä, yrittäjänä, opiskelijana, eläkkeellä eivätkä varusmiespalvelusta suorittamassa, mutta jotka eivät ole ilmoittautuneet työnhakijoiksi. Luvussa ei ole mukana kotonaan lapsia hoitavat, eivätkä myöskään vangit. Kaikki näistä eivät varmastikaan ole työttömiä, sillä joukossa on miljonäärejä, jotka elävät leveästi koroilla ja osingoilla, eivätkä ilmoittaudu työnhakijoiksi, koska eivät ole halukkaita tekemään töitä ja ovat näin ollen ihan oikeastikin työvoiman ulkopuolella. Ryhmään mahtuu kuitenkin varmasti paljon myös ihmisiä, jotka ovat halukkaita tekemään työtä, ja jotka pitäisi tällöin laskea työttömiksi. Voi olla kotona asuvia nuoria, joille vanhemmat kustantavat kaiken. Jollain puolison tulot saattavat olla niin suuret että hän ei jaksa vaivautua ilmoittautumaan. Joku voi ajatella että työttömyys jää niin lyhyeksi ettei jaksa vaivautua. Jollain voi olla sellainen vakaumus, että hän ei yhteiskunnan tukia käytä missään olosuhteissa. Joku ei välttämättä edes tiedä, että työnhakijaksi pitää ilmoittautua. Siinä määrin kuin nämä ovat halukkaita tekemään töitä, heidätkin kuuluu laskea työttömiksi. Kohtuullinen olettamus on varmaankin että n. puolet näistä on todellisuudessa työttömiä. Laitetaan tasaluku 70000.

Ne, joille työttömyysetuutta ei myönnetä. Työtön näkyy tilastoissa vain jos hänelle myönnetään työttömyyspäiväraha. Läheskään kaikille tätä ei kuitenkaan myönnetä, vaan monet hakijat potkitaan suoraan toimeentulotuelle. Pari kuukautta sitten TV:ssä haastateltiin Parkanolaista työtöntä, joka oli hakenut kaikkia Parkanossa auenneita työpaikkoja. Hänelle ei työttömyystukea myönnetä musiikkiharrastuksen takia. Hän kuulemma tienaa 100 euroa kuukaudessa musiikin säveltämisestä, ja näin ollen työvoimaviranomaiset katsovat hänen työllistyvän omassa yrityksessään. Hän sanoi omasta mielestään olevansa työtön ja sitä hän on minunkin mielestäni, vaikkei hän tilastoissa näykään. Tällaisia tapauksia on paljonkin. On kotiäitejä, joille ei myönnetä työttömyystukea heidän palatessaan työmarkkinoille, vaan he saavat jatkossakin kotihoidentukea. On kotona asuvia nuoria, joiden vanhemmat tienaavat niin paljon, ettei heille tukea myönnetä. On ihmisiä, jotka on pakotettu yrittäjiksi tekemään kannattamatonta toimintaa ja käymään toimeentulotukiluukulla. Näiden määrästä tuskin on tarkkoja tilastoja saatavilla. Sanotaan nyt 30000.

Näin voidaan työttömien kokonaismääräksi laskea: 452000 + 130000 + 10000 + 20000 + 20000 + 30000 + 70000 + 30000 = 762000 ja laveaksi työttömyysasteeksi saadaan näin 762000 / 2620000 = 29,1%.

Joku voi ehkä kyseenalaistaa sen, ovatko kaikki edellämainitussa laskelmassa mukana olevat oikeasti työttömiä. Kylmä tosiasia on kuitenkin se että he ovat työikäisiä ja työkykyisiä henkilöitä, joiden pitäisi olla töissä, mutta jotka eivät siellä kuitenkaan ole. Mielestäni kaikkia näitä on näin ollen luontevaa kutsua työttömiksi, vaikkeivät he virallisissa luvuissa näykään. Valtion kassaan he eivät myöskään tuo verotuloja yhtään sen enempää kuin he jotka ovat virallisesti työttömiä. Hyvinvointivaltion rahoittamisen kannalta loppujen lopuksi vain sillä on merkitystä, kuinka moni työikäinen on oikeasti töissä. Se että joku työtön siirretään tilastoissa työvoiman ulkopuolelle, ei poista sitä tosiasiaa, että hänellä ei ole työtä.

Oma lukunsa ovat tietysti työikäiset maahanmuuttajat, jotka eivät ole vielä kunnolla kotiutuneet maahan ja ovat näin ollen työvoiman ulkopuolella. Jos nämäkin laskettaisiin työttömiksi, voitaisiin Suomessa puhua jo miljoonasta työttömästä. On kai kuitenkin järkevämpää jättää heidät laskuista pois, koska eiväthän he ole työkykyisiä, jos eivät osaa kunnolla edes suomen kieltä. Tietysti myös koulutusta vastaavan työn puutteen voisi jotenkin ottaa laskelmissa huomioon. Jos esim. tohtori on töissä kaupan kassalla, niin olisiko huutava vääryys, jos hänetkin laskettaisiin työttömäksi? yksinkertaistuksen vuoksi on luontevampaa jättää tällaiset tapaukset kuitenkin pois laskuista....

Muuten 300 euron suojaosaa mainostettaessa ,unohdettiin mainita että se vaikuttaa asumistukeen vähentävästi.Asumistukea laskettaessa otetaan kaikki tulot huomioon.Kun taas sossun luukulla,eli viimeisen nöyryytyksen pääkallopaikalla,otetaan kaikki tulot huomioon,ja asumistuki on myös tuloa toimeentulotuessa.Eli kävi jopa niinpäin että jäi vähemmän käteen.Vuokria muuten nostettiin sopivaan saumaan "uudistuksen "kanssa.

Kokoomuksella on ollut vuosikausia aikaa tehdä jotakin,kuten koko hela systeemillä.Kokoomuksesta on tullut kummallinen sosialistitratti puolue,varsinkin kun muistelee Risikon toimintaa perheitä koskevissa asioissa,kakistelematta 2008 huostakerrointa peliin ja sama tahti jatkuu.Ei edes ymmärrystä siitä miten pienellä palkalla joutuvat ihmiset elämään.Sos.
alan ministeri ei tiedä että on alle 2000 tienaavia.

Ei siis mitään ymmärrystä,eikä varsinkaan tietoa.

Pekka Heliste

Tempputyöllistämisellä ihmiseltä riistetään itsetunto lopulliseti ja leimtaan hänet luuseriksi

Se, että ihminen pakotetaan kaivmaan kuoppa ja täyttämään se illalla,vie normaalilat ihmiseltä viimeisetkin itsetunnon rippeet.Armeijaas tuollainen luokitellaan nykyisin simputukseksi ja tuollaista toimintaa harjoittava kantapeikko seisoo leivättömän pöydän ääressä

Tempputyössä ei saa tehdä mitään, mikä haiskahtaa normaalilta työltä. Sehän syö normaaeja työpaikkoja

Tosiasiallisesti meillä teetetään n 350000 ihmisellä vuodessa palkatonta orjatyötä. Tuo orjatyö syö tavallista palkkatyötä ja seurauksena on työllsiyysasteen lasku, koska ojatyöläiset eivät ole työllisiä

Pekka Heliste

"Vaikeina aikoina on voitava palkata ihmisiä kohtuullisin korvauksin ja myös voitava lopettaa työsuhde helposti ilman byrokratian kiemuroita. Tämä ei tarkoita, että irtisanottu henkilö jätetään hunningolle oman onnensa nojaan, vaan sosiaaliturvan on oltava parhaan käytännön mukainen.

Tämäkin osoittaa,että kirjoittaja on täysin pihalla työelämästä, ilmeisesti hän ei ole koskaan ollut töissä ?

Ihmisen irtisanominen on maailman helpoimpia asioita, ei siihen tarvita monimutkaista byrokratiaa.Erityisesti pienessä yritysesä riittää, että työnantaja kirjoittaa lapun , että työn loppumisen vuoksi henkilö irtisanotaan tuotannollisista syistä. Päivämäärä ja allekirjoitus.

Sen päälle työtodistus ja palkkatodistus

Nuokin paperit tarvitaan siihen, että työkkäri voi määritellä seuraako karenssi ja kassa laskea päivärahan ja työtodistusta yarvitaan kun haetaan seuraavaa työpaikkaa

Missä on se kummallinen ja monimutkainen byrokratia ?

Pekka Heliste

Loimaan Seudun työkeskuksen tuki ry:n pajassa kymmenkunta työtöntä pussittaa akseleita Lounais-Suomen Putki Oy:lle ja kokoaa komponentteja ilmastointilaitteita valmistavalle Vallox Oy:lle.

Vallox maksaa kymmenen ihmisen työpanoksesta keskimäärin 2 000 euroa kuukaudessa.

Eli 10 ihmisen työksi arvostetaan 200 euroa eli summat alkavat olla bangladeshilaisella tasolla.

Eikä työntekijä saa edes tuota 200 euroa vaan 9 euron kulukorvauksen päivässäeli n 1980 euroa kuussa

Tavallisena palkkatyöläisenä hänellä olisi oikeus kohtuulliseen palkkaan ja tuolla hikipajapalkalla työnantaja olisi syytettynä kiskonnasta.

Mutta kun henkilöt ovat nykyajan juutalaisia niin heitä voi kohdella miten vain

Käyttäjän OksanenIlona kuva
Ilona Oksanen

Ne vaikeat ajat tarkoittavat tässä tapauksessa sitä,kuinka kauan hallitukselta kestää ajaa suomi lopulliseen EU-kuntoon ja palkkataso ynm.muiden kehitysmaiden tasolle.Eli duunareilta kaikki oikeudet pois jne.jne.sitä rataa.Oikeastaan järkyttävän paljastava kirjoitus asenteesta,joka on ominaista kokoomuslaiselle.

Tulee jotenkin mieleen aika jolloin oli orjia,eli heistähän puhuttiin tyyliin,joka tuossa paistaa läpi.Eli aivan kuin ei ihmisillä olisi aivoja päässään tai että he ovat joukko josta otetaan tarpeen mukaan kun "massa"tarvitsee palvelijoita tai maissipellolleen sadonkorjuuseen nälkäpalkalla.

Käyttäjän OksanenIlona kuva
Ilona Oksanen

"Knaster ei halua kertoa Lastenklinikoiden Kummit ry:n hänelle maksaman palkan tarkkaa määrää julkisuuteen"

Kummien johtajan jättitulot kummastuttavat - näin hän kommentoi
Perjantai 20.9.2013 klo 14.52
Lastenklinikoiden Kummit ry:n toiminnanjohtajan Anne Knasterin jättitulot nousivat esille tänä aamuna Radio Rockin aamushow'ssa.

Anne Knaster aloitti Lastenklinikoiden Kummit ry:n toiminnanjohtajana lokakuussa 2010.
Anne Knaster aloitti Lastenklinikoiden Kummit ry:n toiminnanjohtajana lokakuussa 2010. (JENNI GÄSTGIVAR)
Anne Knaster tienasi verotietojen mukaan vuonna 2011 300 615 euroa. Hän aloitti Lastenklinikoiden Kummien toiminnanjohtajana edellisen vuoden lokakuun lopussa.

Korkeat tulot ovat perjantaina aamupäivällä Radio Rockilla käydyn keskustelun jälkeen kirvoittaneet lukuisia kommentteja sosiaalisessa mediassa. Korkeita tuloja on paheksuttu yleisesti. Monen kommentoijan mielestä on outoa, että hyväntekeväisyystyöllä kerätyistä rahoista maksetaan noin suuria ansioita. Myös Iltalehti sai lukijoilta yhteydenottoja aiheesta.

Knasterin kaikki vuoden 2011 verotukseen merkityt tulot eivät kuitenkaan ole peräisin Kummeilta, vaan iso osa tuloista on peräisin Knasterin edelliseltä työnantajalta Coloplastilta. Coloplast on kansainvälinen yritys, joka kehittää, valmistaa ja markkinoi lääketieteellisiä palveluita ja välineistöä.

- Kummeja ennen minulla oli työpaikka, jossa oli hyvät, erittäin hyvät ansiot. Olin mukana optio-ohjelmassa, ja näitä optioita maksettiin vielä seuraavanakin vuonna, Coloplastin Suomen-maajohtajana työskennellyt Knaster kertoo.

Kummien henkilöstökulut olivat vuosikertomuksen mukaan vuonna 2012 374 372 euroa. Kulut jakautuivat kuuden vakinaisen ja kahden osa-aikaisen työntekijän kesken. Yhdistyksen järjestämien projektien tuotot olivat yhteensä 2 052 721 euroa, ja tuettavien kohteiden hyväksi kertynyt ylijäämä oli yhteensä 1 679 215 euroa.

- Palkkani on tippunut huomattavasti ja se on nykyään varsin maltillinen. Ansaitsen opintoihin nähden melko vaatimattomasti Knaster sanoo.

Knaster ei halua kertoa Lastenklinikoiden Kummit ry:n hänelle maksaman palkan tarkkaa määrää julkisuuteen.

Knaster jätti työnsä Coloplastilla, kun työnkuva muuttui siinä määrin, että hän olisi joutunut muuttamaan ulkomaille.

Google-mainokset
Nopea ja Helppo Laina
Joustavin Ehdoin Jopa 5000 Euroa. Kätevä Verkkohakemus. Hae Nyt!
www.aasa.fi
Lainaa heti
Hae nopea ja edullinen laina ilman vakuuksia.
fi.houseofbanks.com/
- Olin jo nähnyt maailmaa ja perheeseemme syntyi lapsenlapsi, Knaster kertoo.

Hän mainitsee olleensa Kummien tukija ja osallistuneensa Kummien tapahtumiin jo ennen kuin aloitti toiminnanjohtajana.

- Tässä tehtävässä on tärkeää sairaaloiden keskiössä oleminen.

Knaster on koulutukseltaan yo-merkonomi, diplomikosmetologi ja MBA. Sairaalatyönkokemusta hänellä on muun muassa HYKS:n palovammaosastolta.

MARI PUDAS

Käyttäjän aknaster kuva
Anne Knaster

Ilona - käy tutustumassa sivuillanikin, kun olet kovasti muutenkin nähnyt vaivaa. Olen suorittanut MBA:n Henleyssä (www.henley.fi), joka on osa Readingin yliopistoa ja lisäksi olen sairaanhoitaja, yo-merkonomi - olen suorittanut myös muiden tutkintojen ohella kauneudenhoitoalan tutkinnon. Lisäksi olen kurssittanut itseäni koko elämäni ajan. Työkokemukseni ja koulutukseni on varsin toimiva kokonaisuus. Puhut ansioistani ennen Kummeja. Kyllä, olen ollut sellaisessa työssä, josta olen myös työtä tekemällä ansioni saanut ja maksanut verot, kuten palkansaaja veronsa maksaa. Ei liity millään tavoin hyväntekeväisyysjärjestöön, jossa aloitin juuri viidennen vuoteni.
Markku - tuubaa vain....aloitin työnteon 12 vuotiaana, koulun ohella toki ja siitä pitäen hoitanut olen kaikki omat velvoitteeni - kaikki! Syntymälusikkani ei todellakaan ollut kullanvärinen. En ole ollut työtön koskaan, mutta sen sijaan perheemme nuoriso on kyllä joutunut kamppailemaan, että on saanut työtä. Suomen nuorilla on tällä hetkellä kaikkein hankalinta. Työttömyysluvut, jotka tuohon blogiini otin, ovat todella alakanttiin, se on ihan selvää. Ne toki ovat Tilastokeskuksen viimeisimmät viralliset luvut ja oikea määrähän on jo pitkälti yli 300 000. Mutta, luvut on tässä myös haasteellista, riippuen otetaanko kausityöttömät yms, kuten Ilonakin pitkään vastaukseensa laittoi. Joka tapauksessa työnsaanti ja työllistyminen on tällä hetkellä meidän ylivoimaisesti suurin ongelmamme, sen varmasti myöntää ja tajuaa jokainen. Tempputyöllistäminen tuntuu aivan taatusti joistain oudolta sanavalinnalta, mutta olen sitä mieltä, että kaikille meille on paljon parempi tehdä töitä kuin odotella ihmettä. Se tapahtuu todella harvoin ja harvoille.

Toimituksen poiminnat